Kuudessa päivässä Istanbul tutuksi ensikertalaisille – tämä kyllä oli melkoinen haaste! Olimme nyt saaneet kierretyksi (pintapuolisesti toki) Istiklalin, Nişantaşın, Beşiktaşin, Sultanahmetin ja pari ostoskeskusta, seuraavana olikin vuorossa vastapuoleinen ranta ja Kadıköy. Itselläni suurimmat rakkauden tunteet kohdistuvat juurikin Bosporiin ja Aasian puoleiseen Istanbuliin, siellä mekin asuimme. Aasian puolella meno on jotenkin hieman vähemmän hektistä, varmaan suurelta osin turistien puuttumisen vuoksi. Siellä saa elellä ja oleilla rauhassa, ja sanoisin, että autolla ajaminen oli siellä helpompaa: vähemmän pikkiriikkisiä kujia ja teitä jotka yllättäen päättyivät seinään. Voihan se toki olla, että tunteeni ovat syvät, koska en Euroopan puolella asumista edes kokeillut mutta yhtä kaikki: seuraavalla Istanbulin reissullasi vietä ainakin päivä Aasian puolella: tutustu Kadıköyhin, vaeltele Üsküdarin rantatiellä, kahvittele Büyükçamliçan kukkulalla, piipahda Modassa. Lääniä piisaa ja ihania paikkoja, tarvitaan vain aikaa ja halua niihin tutustua :)

Meillä oli valitettavasti vain puoli päivää aikaa, olimme Annikan kanssa sopineet treffit Kadıköyhin iltapäiväksi. Suosittelen mannerten väliseen siirtymiseen ehdottomasti lauttaa: metro on jotenkin kammottava, siellä Bosporin vesimassojen alla kulkiessaan. Metrolla eli Marmaraylla mennessään jotuu myös kulkemaan lukemattomia käytäviä ja liukuportaita – tuntuu, että lautta on sen vuoksi joskus jopa nopeampikin. Bosporin yli pääsee toki myös, autolla, bussilla tai taksilla kahta siltaa pitkin, mutta siinä on sitten varauduttava jopa tuntikausia kestäviin ruuhkiin ja niiden syntyä ei pysty ennalta arvaamaan. Lautta ainakin kulkee (ellei nyt aivan myrskysää ole) ja siinä on ihana samalla ihailla merta, kaupunkia ja lokkeja :) Tosin eilen uutisoitiin kymmenestä uudesta lautasta, jotka Istanbul on tilannut. Näistä ihmiset eivät ole lainkaan innoissaan, niissä nimittäin istutaan ilmastoiduissa sisätiloissa ja jää kaikki fiilis kokonaan pois matkalta. Ei ulkona istuskelua ja teen juontia, lokkien syöttämistä simitein… En tykkää minäkään noista uusista, en sitten yhtään! Vanhoissa on sitä fiilistä, sitä oikeaa tunnelmaa jota jokainen noilta pieniltä merimatkoilta kaipaa, hetken hengähdystä poissa Istanbulin kakofoniasta.

Istanbul
istanbul
istanbul
istanbul
istanbul

Aikatauluhaasteiden vuoksi ajelimme suoraan Kadiköyhin ja siellä lähdimme kuljeskelemaan vanhan kaupungin ihania, sokkeloisia (ja autottomia) kujia. Pistäydyimme pikkuputiikeissa ja taisipa sieltä vähän ostettavaakin löytyä, mikäs sen mukavampaa. Ja hinnat ovat yleensä hieman halvemmat kuin Euroopan puolella, joten mieluustihan sitä osti jos jotain kivaa kohdalle sattui. Kohdalle sattui onneksi myös ravintolakuja, jossa istahdimme syömään lämmittävää linssikeittoa ja ihanan raikasta salaattia – oluen kera toki, loman ja ystävätreffien kunniaksi!

Vein tottakai matkakumppanini myös kuuluisalle härkäpatsaalle, jonka luona on lähes velvollisuus itsensä kuvauttaa. Yleensä siellä saakin ihan vuoroaan odottaa, kun turkkilaiset itseään kuvailevat (turisteja täällä on aika vähän). Mutta lopulta pääsimme mekin ja saimme härän hetkeksi aivan itsellemme, Annikan pienellä painostuksella – eivät tainneet pojat uskaltaa kahta sanaa sanoa vaan kiltisti lähtivät syrjään kauniin ulkomaalaisnaisen tiukasti sitä pyytäessä :) Saimme oikein kauniin ilta-auringonkin antamaan sellaista lämmintä tunnelmaa tuohon kuvaan, vai mitä?

Kadiköy
Kadiköy

Mun ihanat matkaseuralaiset <3

Kadiköy
Kadiköy

Nämä ovat lempikauppojani, niissä myydään kymmeniä erilaisia turşuja eli etikkasäilykkeitä. Omia suosikkejani ovat kaali ja tietysti kurkut.

Kadiköy
Kadiköy
Kadiköy
Kadiköy
Kadiköy

Kadiköyssä tuli itse ehkä eniten aikaa vietettyä, aina kun ei jaksanut Euroopan puolelle lähteä. Siellä myös istuimme lukemattomat kerrat after workeilla tai juhlimassa ystävien synttäreitä. Olipa siellä myös baari jossa ensimmäistä kertaa turkikis karaokea lauloin :D Biisin muistan erittäin hyvin, se oli nimittäin nyt jo edesmenneen Bariş Mançon Arkadaşım Eşşek. Kappale on vuodelta 1981 ja siitä tuli jo heti aikoinaan niin lasten kuin aikuistenkin suosikki.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!