Kun ensimielikuvani Delhistä ja Intiasta olivat saaneet niin myönteisen sysäyksen pääkopassani aikaan, oli helppo pakkautua seuraavana aamuna anivarhain autoon ja lähteä tienpäälle.  Sillä kun Delhiin menee, onhan se pakko käydä myös Taj Mahal katsastamassa, vai mitä? Yksin en ehkä toki olisi matkaan tohtinut lähteä, kyllä meitä kehotetaan siellä porukalla liikkumaan – varsinkin naisia. Saimme onneksi kokoon neljän hengen porukan ja matkaan siis pääsimme. Kuljettajaksi palkkasimme kollegojen suositteleman firman, emmekä joutuneet tässä asiassa pettymään. Kuski puhui englantia, auto oli hyväkuntoinen ja tilava, Taj Mahalin oppaan hommasivat sinne valmiiksi odottamaan ja ruokapaikat ja vessatauot järjestyivät ennen kuin ehdimme niiden perään edes kysellä. Iso suositus siis multa Pooja Taxille, jos yhteystietoja haluat, laita viestiä mulle :)

Matka Agraan

Matkaan siis lähdimme aamulla seitsemältä, onneksi hotellin aamupalalle pääsimme jo puoli seitsemän, vatsat täynnä kun on huomattavasti mukavampi matkustaa. Aikainen lähtö taasen takasi sen, ettei aamun ruuhkia vielä ollut havaittavissa vaan saimme hyvinkin rauhassa läpi Delhin ajella, ja moottoritiellä ne vähäisetkin autot sitten katosivat näkyvistä – oli nimittäin aivan järjetön sumu. Koko matkan ajan, eli tässä sumussa pysähdyksineen sen neljä tuntia, näkyvyys oli parikymmentä metriä. Tien laitojen takana olisi saanut olla ties mitä ihmeellisyyksiä, me emme niistä tienneet vaan kun tien reuna päättyi, alkoi siitä heti sankka sumuseinämä. Onneksi kuski tuntui tuntevan tien ja ajoi rauhallisesti.

Puolivälissä matkaa pysähdyimme paikalliselle taukopisteelle. Sieltä löytyi pieni kioski, ulkona grillattiin myytäviä pikaruokia ja pienestä ravintolasta sai juotavaa sekä palanpainiketta. Lisäksi sitten ne käymälät. Olen sen verran hienohelma näissä, että annoin muiden käydä toteamassa, kuinka siististä paikasta on kyse – ja oikein siistiä oli, täytyy sanoa, että siistimpää kuin monen suomalaisen kauppakeskuksen wc-tiloissa. Ainoa ongelma syntyi mulle tosin sillä hetkellä, kun en löytänyt painiketta wc:n vetämiseen. Avasin oven ja yritin paikalla olleilta naisilta englanniksi ja lopulta elekielellä kysellä, missä on tuo hitsin nappula. Ulkomaalaisen ongelma sai aikaan auttamishalun vaikkei kukaan mitään ymmärtänytkään, ja pian wc-kopissani pyöri kuusi upeisiin, värikkäisiin sareihin pukeutunutta intialaista naista yrittämässä tajuta, että mitä hittoa tuo ulkomaalainen oiken haluaa sanoa. Onneksi siivooja tuli pian paikalle ja ymmärsi mitä tarkoitan ja nappula löytyi. Kaikki kovasti hymyilivät ja nyökyttelivät kopista ulos ahtautuessaan, oli saatu yksi ulkomaalainen tyytyväiseksi ;)

Intia, Taj Mahal

Sisäänpääsy

Auringon jo noustua (ehkä, sumulta sitä ei voinut kyllä havaita) saavuimme Agran kaupunkiin. Ja täällä niitä lehmiä riitti, tien laidoilla ja tien keskellä. Hissukseen köröttelimme eteenpäin, kunnes tulimme kohtaan, josta edemmäs ei autolla saanut mennä. Viimeiset sadat metrit taitoimme siis sähköriksan kyydissä. Jonot kulkivat sutjakkaasti, oppaamme kävi lunastamassa meille liput sekä siihen kuuluvat vesipullot ja kengänsuojukset. Pian pääsimmekin sitten turvatarkastusjonoon – naiset toiseen ja miehet toiseen. Varoituksena jo etukäteen, älä ota tuonne mukaan mitään muuta kuin sen, mitä ehdottomasti tarvitset, lista kielletyistä tavaroista on pitkä, sisältäen muunmuassa purukumin sekä lisälaturin. Mun laukussa oli siis kamera, kännykkä ja lompakko, kaiken muun jätimme autoon odottamaan.

Jaa niin mikä Taj Mahal?

Taj Mahal itsessään, miksi se on niin kuuluisa? Kyseessähän on itse asiassa mausoleumi, jonka suurmogulien valtakunnan hallitsija Shah Jahan rakennutti Taj Mahalin lempivaimonsa Mumtaz Mahalin hautapaikaksi. Vaimo kuoli heidän 14. lapsensa synnytyksessä ja sureva mies halusi muistaa lempivaimoaan – rakennutti sitten tämän huikaisevan kauniin pytingin joka on tunnettu paitsi marmoristaan ja kauneudestaan, myös symmetriastaan. Kaikki mausoleumissa on täsmällisessä symmetriassa – paitsi yksi asia. Keskellä mausoleumia on Mumtaz Mahalin hauta, symmetrian mukaisesti ja kaikki koristeetkin sitä mukaillen ja tämän muistohaudan vieressä on itsensä Shah Jahan muistohauta: ainoa asia, joka poikkeaa symmetriasta. Kerrotaan, ettei hallitsija ollut osannut ajatella omaa kuolemaansa joten tätä paikkaa ei siksi oltu suunniteltu ja nyt se on siellä muistuttamassa siitä, että kyllä meistä jokainen täältä joutuu lähtemään, oli suunniteltua tai ei.

Delhi, India

Delhi, India

Delhi, India

Delhi, India

Delhi, India

Meillä kävi valokuvauksen suhteen huono tuuri: joku oli päättänyt käynnistää nämä suihkulähteet, ja ne tietysti rikkoivat vedenpinnan niin, ettei sitä ikonista kuvaa veteen heijastuvan rakennuksen kera ollut mahdollista saada :(

Delhi, India

Musta Taj Mahal?

Taj Mahalia vastapäätä, joen toisella rannalla, lepäävät vanhat rakennuksen perusteet. Taru kertoo, että hallitsija olisi halunnut rakentaa sinne mustan kopion valkoisen Taj Mahalin rinnalle, haudan itselleen ja viimeistelyn symmetrialle. Ja samalla se toisi tasapainon: toisella puolen jokea rakkauden valkoinen muistorakennus, toisella surun musta. Mutta nykyään tutkijat ovat tulleet siihen uskoon, ettei tällaista rakennusta koskaan ole sinne alettu rakentaa vaan kyseessä on jonkin aivan muun rakennuksen perusteet.

Intia, Taj Mahal

Taj Mahaliin käytetty materiaali

Taj Mahal on valmistettu aivan erityisestä marmorilaadusta, intialaisesta makrana marmorista. Tuo marmori on kestävää ja lujaa ja läpikuultavaa. Tämä saa marmorin rakennuksessa näyttämään uskomattoman kauniilta, ja täydenkuun aikaan Taj Mahaliin onkin myynnissä pieni erä erikoislippuja, joilla tuota rakennusta pääsee näkemään – noh, pakko sanoa – aivan uudessa valossa. Ja kaikki nuo upeat koristeet ympäri Taj Mahalin, ne eivät todellakaan ole maalattuja vaan marmoriin on kaiverrettu kolot jotka on täytetty juuri millilleen oikean kokoisilla, hiotuilla arvokivillä. Rakennusta varten tuotiin muunmuassa jaspista Punjabista, jadea ja kristallia Kiinasta, turkoosia Tiibetistä, lapislatsulia ja safiiria Sri Lankasta, hiiltä ja karneolia Arabiasta ja timantteja Pannasta. Melkoinen voimannäyte tuohon maailman aikaan! Kerrotaankin, että Taj Mahalin materiaalien kuljetukseen tarvittiin kaikkiaan 1000 elefanttia ja ties kuinka monta tuhatta ihmiskäsiparia.

Itse asiassa tuolla Agran kaupungissa elää ja voi hyvin edelleen tuo marmorinkaiverrustekniikka, joka on muualta maailmasta jo hävinnyt. Ja edelleen siellä sama suku sitä tekee, joka oli tekemässä Taj Mahalin koristeluja, tämä ammatti kun siirtyy isältä pojille. Pääsimme käymään Taj Mahalin jälkeen marmorityöpajassa katsomassa, kuinka tuo oikein tapahtuukaan ja kyllä täytyy sanoa, että tuon jälkeen olin mykistynyt. Kun oli ensin nähnyt Taj Mahalin suuruuden ja sen valtavan määrän koristuksia, jotka rakennuksen sisä- ja ulkopintaa koristivat, ja tämän jälkeen näki, kuinka hidasta tuo koristeiden tekeminen on, nousi arvostus kyllä entisestään noita tekijöitä kohtaan. Enpä enää ihmettele, että Taj Mahalin valmistumiseen meni se 26 vuotta! Katsokaa tarkkaan vielä ylempänäkin olevia kuvia rakennuksesta ja kiinnittäkää huomiota koristeiden määrään…

Intia, Taj Mahal

Intia, Taj Mahal

Ja kuinka se koristelu sitten tapahtui?

Yllä olevat värikkäät kuviot eivät siis ole maalauksia vaan huikean taidokkaita jalokiviupotuksia.

Marmorinkoristelijat työssään. Oikealla oleva kaivertaa timanttikärjellä (hitaasti, todella hitaasti) kuviot marmoriin. Tämän jälkeen mestari miettii, mikä kohta tulee minkäkin väriseksi ja merkitsee värin alkukirjaimen kyseiseen kohtaan lyijykynällä. Tämän jälkeen sitten vasemmalla oleva hioo tarvittavat kivet juuri oikean muotoiseksi ja kokoiseksi, jotta se uppoaa kaiverrukseen ja täyttää sen sadasosamillilleen. Ja voin kertoa, että muutaman meistä kokeiltua tuota hiomista, ei meidän porukasta kyllä uusia ammattilaisia saataisi, sen verran tarkkuutta ja taitoa tuossa vaaditaan.

Intia, Taj Mahal

Näistä pienen pienistä hiotuista kivistä muodostuu pikkuhiljaa kukkaset ja muut koristeet, joita kulloinkin tarvitaan. Vieläkö ihmettelet, että rakennuksen valmistuminen vei niin kauan? Minä en :)

Intia, Taj Mahal

Intia, Taj Mahal

Kaiken kaikkiaan päivämme oli upea ja opettavainen. Mikäli Mahaliin matkustat, suosittelen ehdottomasti oppaan palkkaamista, se oli todellakin enemmän kuin hintansa (1000 rupiaa) väärti. Ei tuosta paikasta olisi itse saanut oikein mitään irti, mutta opas kertoi niin historiasta, arkkitehtuurista kuin vanhoista taruistakin todella hyvin ja elävästi, erittäin mielenkiintoisesti.

Voisin jopa uudelleen tuonne lähteä, ja ehdottomasti näillä tällaisilla kevätkeleillä: viime viikon +22 astetta oli todella passeli tuolla kiertelyyn, en ehkä jaksaisi samalla tavoin keskittyä, mikäli lämpöä olisi sen viitisenkymmentä astetta…

Kyllä, Taj Mahal, teit minuun ehdottomasti vaikutuksen – vaikka se ikoninen Diana-kuva jäikin ottamatta ;)

Delhi_TajMahal