Tämä kulunut vuosi on antanut minulle paljon. Se on tuonut mukanaan rakkautta, ystäviä, onnea, iloa, uusia matkoja ja upeita matkakohteita. Minulla on paha tapa sarjarakastua, ihastua kohteeseen toisensa perään, hehkuttaa siinä hetken huumassa ikuista rakkauttani, vaikka juuri hetki sitten olen tunnustanut rakkauttani muualla. Maailma on avoin ja minä olen avoin rakastamaan sitä monin verroin, tässä tapauksessa rakkauden jakaminen on vain hyväksi, moneen rakastuminen plussaa, ihastuminen toisensa perään vain ylellisyyttä, tunteiden näyttäminen ei vaadi edes rohkeutta. On niin paljon ihania paikkoja, ja olen valmis rakastumaan niistä jokaiseen – kunhan se vain muistaa tulla ensitreffeillemme kahvin tai shampanjan kera. Älkää siis tuomitko, kun luette minun taas rakastuneen, ihastuneen, huumaantuneen jostain kohteesta, minä lupaan, että rakastan kaikkia yhtäläisesti.
Nizzan vanhakaupunki hurmaa
Yksi monista tämänhetkisistä rakkauksistani on Nizza. Kävin siellä elämäni ensimmäistä kertaa viime vuonna, ja joka hetki olen tuon jälkeen sinne paluuta suunnitellut. Ja vihdoin, lokakuun lopulla, me sinne jälleen matkasimme. Tänä vuonna reissumme oli reilu kuukautta aiemmin kuin viime vuonna, joten sää oli aavistuksen lämpöisempi iltasella ja turisteja paikalla oli jonkin verran enemmän – ei kuitenkaan niin, että häiriöksi olisi se tungos tai että joka paikkaan jonoa riittäisi. Sopivan verran, että ravintolat olivat avoinna, torit vilkkaita, rannoillakin vielä riitti auringonpalvojia. Ei tosin meille se homma, mieluummin käyskentelyä pitkin vanhan Nizzan kapeita kujia, kujia joista ei tiedä mitä kulman takaa paljastuu. Rakennusten seinät ovat kauniin patinoituneita, pistäen miettimään mitä kaikkea ne ovat vuosien saatossa nähneetkään. Värit toistavat hehkuvan ilta-auringon sävyjä, murrettuja ja lämpöisiä, rauhoittavia vaikutukseltaan. Kun katseen kääntää ylös, näkee pyykkien liehuvan tuulessa narulla, joka on ikkunoiden väliin pingotettu ja iäkkään rouvan istuvan ikkunansa äärellä, elämän kulkua ja kujansa elämää tarkastellen.
Nizza kutsuu nauttimaan elämästä
Nizzassa on aina aikaa istahtaa kahvikupilliselle, nauttia palanen suussa sulavaa soccaa tai tilata lasillinen viileää roseeta. Ja viettää aikaa, yhdessä ja erikseen. Täällä istuskelu, ihmisten seuraaminen, ystävien ja rakastettujen kanssa rupattelu ja ihan vain rento oleilu on normi, kiire ei ainakaan sunnuntaina ole kellään mihinkään, korkeintaan illallisen ääreen.
Vaikka Nizzan vanhan kaupungin kujat ovatkin niitä, jotka luokseen minua aina kutsuvat ja antavat niin paljon inspiraatiota, on toki Nizzalla myös se modernimpi puoli. Se löytyy Nizzan keskustasta, luksustavarataloista, kahviloista ja leipomoista, se löytyy putiikeista ja tyylikkäiden ranskalaisnaisten korkojen kopinasta. Tämä onkin Nizzan ehdoton valtti, siellä voit yhdistää loman niin, että jokainen seurueessa oleva löytää itselleen sen oman, mieluisan hetken. Yksi tykkää viettää aikaansa rannalla, toinen shoppaillen, kolmas museoita tai pikkukujia kierrellen. Täällä siihen on mahdollisuus, mukavan kompaktissa paketissa. Muutaman päivän lomalla ehtii mainiosti näihin kaikkiin ja vielä jää aikaa ylikin, aikaa nauttia ja olla vain.
Torilla tavataan
Cours Saleya on ehdoton käyntikohde oikeastaan kaikille, jos vähääkään kiinnostaa kulkea ihanan markkinahumun keskellä, tuoksuvien kukkien, mehevien juustojen, mitä mielikuvituksellisimpien marsipaanileivosten ja huumaavien saippuoiden sokkeloissa, markkinapaikan kätköissä. Täältä saa kotiinviemiseksi ne ihanat laventelipussukat, jotka tuovat Provencen tuoksun kylpyhuoneeseen, tai se pehmeät Marseillen saippuat. Täältä löydät macaron-leivosten näköisiä saippuoita ja hedelmän muotoisia marsipaanileivoksia, löydät puusta tehtyä taidetta ja mitä upeimpia maalaustöitä. ja löydät paikallisia suorittamassa viikko-ostoksiaan, tinkimässä ja tutkimassa vihannesten laatua. Täällä saa aamupäivän helposti kulumaan ja täältä löytää jos tarvitsee pieniä tuliaisia.
Ja kyllä, ensi syksynä taas viimeistään Nizzaan suuntaamme, eikä ole lainkaan mahdottomuus, että jo aiemminkin. On siinä vain jotain ihanaa taikaa, tuossa ranskalaisessa rantakaupungissa, sen kaikkine ihanine ravintoloineen ja kujineen, ja mitä kauniimpine auringonlaskuineen ja -nousuineen. Onko täällä muita Nizzaan hurahtaneita? Mikä teitä siellä eniten viehättää, mikä saa Nizzaan palaamaan kerta toisensa jälkeen? Laita jakoon parhaat vinkit ja ihanimmat kuppilat, herkullisimmat ravintolat ja viihtyisimmät korttelit <3
SaveSave
Tulin muutama viikko sitten Nizzasta. Miten ihana paikka! <3 Se oikeastaan jopa yllätti kauneudellaan. Toinen paikka, johon ihastuin, oli Antibes – valitettavasti vierailu siellä jäi liian lyhyeksi. Nizzaan todennäköisesti palaan vielä joskus uudelleen!
Nizza teki saman yllätyksen silloin minullekin, en ollut ollenkaan varautunut noin ihastumaan! Se on jotenkin yhtäaikaa niin rento ja niin hienostunut, ettei siihen tunnu muut kaupungit pystyvän. Antibes on itselläni vielä käymättä, kiitos vinkistä! Viime toukokuussa tuota Etelä-Ranskaa autolla kierrettiin ja voi juku, miten paljon ihania paikkoja siellä onkaan! <3
Voi Nizza ja Côte d’azur muutenkin on ihanaa aluetta. Toivottavasti pian takaisin! Voiskin ruveta ehkä suunnittelemaan reissua sinne ensi kesäksi..
Niin on! Viime toukokuussa Hyeres-Marseille-St.Tropezin ympäristöä kierrettiin autolla, oli kyllä aivan mahtavaa!
Itse olen käynyt Nizzassa vuosia sitten – ja rakastuin myös <3 Koko Ranskan Riviera kiehtoo jotenkin ihan suunnattomasti, myös esim. Monacossa on sellaista omanlaistaan taikaa. Olen haaveillut uudesta reissusta sille suunnalle, sellaisesta, että voisin vain kierrellä rauhassa kameran kera. Pitää kyllä toteuttaa se asap :) Tosin myös mm. Barcelona ja Pariisi pyörivät tällä hetkellä kovasti mielessä, mutta pitänee mennä käymään kaikissa :D
Joo, ihanaa seutua kaikkineen! Oltiin toukokuussa road tripillä ympäri Provencen aluetta ja en voisi enempää tykätä <3 Ja Pariisi <3 Barcelona mulla on vielä käymättä!