Motivaatio on avain moneen. Olen tässä alkuvuoden myötä, monen muun tavoin, miettinyt elämääni, tapojani, tottumuksiani ja haaveitani. Olen punninnut asioita jotka saavat minut onnelliseksi ja iloiseksi, ja sitten taas niitä, jotka tekevät minusta stressaantuneen, onnettoman ja tyytymättömän. Ja sen sijaan, että päättäisin taklata kaikki haasteet kerralla ja pyöräyttää elämäni ja arkeni kerralla uuteen kuosiin, olen päättänyt tehdä pieniä muutoksia yksi kerrallaan. Niin, että aina kun yhdestä pienestä muutoksesta on tullut tapa, siirryn vasta sitten siihen seuraavaan. Näin toivottavasti vältän ne innostumisen ja innostumisen laantumisen sudenkuopat ja pystyn pysymään uusissa tavoissani ja teoissani – sekä ajatuksissani – helpommin ja pysyvämmin.

Yksi näistä pienistä konkreettisimmista asioista on lenkkeilyn lisääminen. Ja tällä tarkoitan ainakin vielä toistaiseksi ihan vain kävelylenkkejä, koiran kanssa tai ilman. Tammikuu, Lahden märkä räntäsade, ainainen pimeys ja siitä johtuva apeus eivät tosiaan ole omiaan tätä uutta tapaa motivoimaan, mutta tuumin, että jos näillä keleillä ja näillä pimeyksillä tähän tapaan saan itseni tottumaan, on se todennäköisesti helppo pitää mukana myös sitten, kun aurinko hellii ympäri vuorokauden (you wish!) ja ilmat ovat lämpimät. Olen toki aina koiran kanssa ulkoillut päivittäin, mutta nyt haluan saada tavaksi pitkän, noin viiden kilometrin lenkin joko aamuun, päivään tai iltaan. Olen myös itselleni tässä armollinen, sillä ihan joka päivä se ei ole kenties mahdollista ja se on ihan ok, siitä en aio stressata. Koiran vanhuus ja pienet nivelrempat ovat typistäneet lenkkimme viime vuoden aikana sellaisiin pienempiin pyrähdyksiin, mutta nyt sitten käyn vaikkapa itsekseni sen pitkän lenkin tekemässä.

Mutta se motivaatio. Kuinka saan motivoitua itseni lähtemään lenkille silloin, kun sohva olisi niin paljon mukavampi vaihtoehto? Tähän löysin täydellisen ratkaisun: äänikirjat. Ja ei aivan miten tahansa käytettynä vaan tähän on minulla oma tärkeä sääntö. Valitsen sen sillä hetkellä itseäni kaikkein eniten kiinnostavan kirjan, ja annan luvan kuunnella sitä vain ja ainoastaan lenkillä ollessani. Vain silloin. Kotiovelle kun saavun, on kirja pysäytettävä eikä sitä saa kuunnella kotona siivotessa, autoa ajaessa tai sängyssä loikoillessa. Vain lenkillä. Ja on muuten toiminut! Ja tässä tulee se kaikkein tärkein pointti: kirjan tulee ehdottomasti olla niin kiinnostava, että sinua ärsyttää jättää se kesken, ja suunnittelet pientä huijaamista, kuuntelun jatkamista kotona… Mutta tämä on kiellettyä! Jos haluat tietää seuraavat kappaleet ja käänteet kirjasta, ei muuta kuin ylös, ulos ja lenkille :)

Niin, ja mikä minua tällä hetkellä lenkille innostaa? No vihdoin ja viimein on minullakin työn – tai kuuntelun – alla Unelmahommissa – kenties tästä aukeaa elämään uusia ideoita ja oivalluksia, ainakin innostus kohoaa lenkin aikana huippuunsa kirjan kuuntelun myötä. Niin, ja nyt otan mieluusti vastaan vinkkejä inspiroivista, innostavista ja voimaannuttavista kirjoista, lenkkejä kun tulee tässä vuoden mittaan toivottavasti kertymään!

 

Tämä vuoden vaihde on muuten saanut myös selkeästi muitakin samojen, muutosaiheiden äärelle. Käy lukaisemassa Mirkan blogista hänen mietteitään matkasta kohti parempaa oloa!