Istanbuliin matkaajan ensimmäinen dilemma kaupungissa on yleensä se, kuinka päästä hotellille lentokentältä. Kaupunki on suuri ja etäisyydet saattavat tuntua mahdottomiltakin – kaupunki muodostuu kaikkiaan 39 kaupunginosasta ja pinta-alaa on noin 5 512 neliökilometriä. Etsiskelin tietoa autojen määrästä kaupungissa, ja niitä on noin 3,4 miljoonaa – ei ihme, että Istanbulin liikenne on yksi maailman ruuhkaisimmista. Ja näiden syiden vuoksi itse suosin julkista liikennettä, nimenomaan metroja, raitiovaunuja ja lauttoja taksien sijaan. Vaikka taksit ovat edullisia ja niitä on joka kulmalla, ei juuttuminen iltaruuhkaan useaksi tunniksi ole se mieluisin tapa aloittaa lomaa. Metrot kulkevat oli maanpäällä millainen ruuhka tahansa, raitiovaunutkin aika hyvin siellä omia teitään pystyvät luovimaan. Mutta autossa olen pahimmillaan tehnyt parin kilometrin matkaa neljä tuntia. Istanbulin liikenne on aina ruuhkaisaa, mutta sitten jos jossain pääväylällä sattuu vaikka kolari ja kaistoja suljetaan, muuttuu tilanne painajaismaiseksi. Tiet ovat liitoksissa toisiinsa ja takaisin ei yleensä pääse kääntymään mikäli ruuhkaan juutut  – siinä ei sitten auta, kuin tehdä olonsa mukavaksi ja ostaa vaikkapa vettä ja jotain syötävää ruuhkapaikkoihin kuin taikaiskusta ilmestyviltä kaupustelijoilta.

istanbul
istanbul

Onneksi tosiaan julkisen liikenteen verkosto on kattava ja sitä kannattaa kaupungissa liikkuvan hyödyntää. Metroon pääsee hyppäämään lentokentällä, kun ajelee hissillä aivan alimpaan kerrokseen saapuu suoraan metrotunneliin. Julkista liikennettä varten tarvitset joko kertapoletin tai Istanbul Kartin eli Istanbul kortin, molempia saa aina ostaa suoraan pysäkeiltä tai sitten kioskeista kaduilla. Poletti eli Jeton on siinä tapauksessa hyvä, että et aio liikkua kuin sen yhden matkan, et siis vaihda kulkuvälineestä toiseen etkä lomasi aikana toiste julkisiin turvaudu. Hintaa sillä on muistaakseni nelisen liiraa eli reilun euron. Jos taas meinaat muutoinkin julkisiin hypätä, oli se sitten bussi, metro, ratikka tai lautta, kannattaa ehdottomasti ostaa Istanbul-kortti. Niitä saa suoraan siitä lentokentänkin metroaseman masiinasta, muistaakseni maksaa kymmenen liiraa ja siinä on sitten jonkin verran jo rahaa ladattuna korttiin, olikohan vitosella? Korttia käytettäessä yhdestä matkasta menee reilun 2 liiran veloitus, eli noin 70 senttiä per matka. Toki jos vaihdat lennossa toiseen kulkuvälineeseen ei seuraavasta matkasta mene täyttä hintaa vaan puolet, ikäänkuin siirtomaksu.

istanbul

Lentokentän metrotunneliin vie laakea kulkuväylä :)

IMG_3793

Vasemmalla pikkupömpelit polettien ostoa varten, isommat Istanbul-kortin ostoa ja lataamista varten. Varaa setelirahaa, näissä ei yleensä kolikot käy!

istanbul

Ja tällaisten porttien läpi käy kulku metroon.

istanbul

Metro- ja ratikkapysäkeille kuljetaan aina porttien kautta, ja porttiin sitten joko sujautetaan se poletti tai lukijaan näytetään korttia. Portti aukeaa ja kävelet läpi. Mikäli sinulla on isoja matkalaukkuja mene aivan reunaan, siellä on yleensä sellainen toisenlainen portti lastenvaunuja ja pyörätuoleja varten, siitä saat sujautettua pakaasit läpi. Asemilla porttien luona on aina vartijoita joilta voi pyytää apua. Lentoasemalta metroja lähtee noin 4-5 minuutin välein ja koska kyseessä on pääteasema pääset todennäköisesti istumaan. Kannattaa istahtaa mikäli paikan saat, matka on melko pitkä ja väkeä tulee kyytiin runsain mitoin ennen kuin perille olet päässyt :)

Tämä lentoasemalta lähtevä metro kulkee hieman mutkaa tehden kohti Sultanahmetin aluetta. Sillä ei siis suoraan pääse Taksimille tai Aasian puolelle vaan joudut vaihtamaan kulkuvälinettä. Taksimille mennessäsi matkusta metrolla aina päätepysäkille saakka. Siellä vain vaihdat toiseen metroon, joka vie suoraan Taksimille – helppoa! Mikäli sitten olet menossa vaikkapa Tophaneen tai muutoin sinne rannan puolelle, Taksimista alaspäin, kannattaa valita toinen reitti. Jää pois jo Aksarayn pysäkillä. Siellä hyppäät pois kyydistä ja tähyilet raitiovaunulle osoittavaa merkkiä. Joudut kulkemaan kadun ali sellaisen tunnelin läpi jossa on kaikenmaailman kenkä- ja laukkukauppoja, vilinää ja vilskettä. Tämän jälkeen näkyviin tuleekin sellainen isompi tie, jonka kaistojen välissä näkyy ratikkapysäkit. Kävelymatkaa ei ole kuin joitakin minuutteja metrolta tuolle Yusufpaşan ratikkapysäkille jossa taas kortin kanssa pääset porteista läpi ja ratikkaa odottamaan. Jos olet Kabatakseen tai Tophaneen menossa, nouse sellaiseen raitiovaunuun jonka etuikkunassa lukee Kabataş, siitä menee myös toinen, joka ei mene tuon Kultaisensarven yli vaan jää tuonne vanhan kaupungin puolelle.

Sitten on aikaa hetki ihastella maisemia, mikäli väentungos ei näkymiäsi estä. Raitiovaunu kulkee Sultanahmetin kautta, eli saat ensisilmäyksen muunmuassa Aya Sofian moskeijaan. Päätepysäkillä Kabataşissa hyppäät sitten taas pois ja ihastelet avautuvaa Bosporin näkymää :) Mene tien yli Bosporin puolelle ja kun olet hetken meri-ilmaa hengitellyt ja tungoksesta toipunut, suuntaa katse siihen suuntaan, mistä juuri raitiovaunulla saavuit. Melko lähellä siintää metron kyltti, tämä on viimeinen etappisi! Eli kohti Füniküler-linjaa vain reippain askelin! Tämä linja kulkee kahden pysäkin väliä, eli Kabataş-Taksim ja koko matka on jyrkkää ylämäkeä – niinpä vaunutkin on rakennettu ikäänkuin porrastaen. Matka huipulle kestää pari minuuttia ja sitten vain suunnistat ulos Taksim Meydan -kylttejä seuraten, eli Taksim-aukiota kohti. Ja voila, olet saapunut perille!

Kuvan metroasema on kuvattu viikonloppuaamuna kello seitsemältä, näin tyhjänä sitä on turha toivo muuten nähdä – mutta mitäpä ei bloggaaja kuvien eteen tekisi ;)

istanbul
istanbul
istanbul
istanbul

Tämä voi näin kuulostaa aika hurjalta ja hankalalta mutta usko pois, ei se sitä sitten oikeasti ole. Ja pääseehän siinä heti mukaan istanbulilaisten arkeen, kun sulloutuu heidän kanssaan samaan ratikkaan ;)