Monilla on se kuvitelma, että turkkilainen likoaa hamamissa vähintään viikottain, jopa päivittäin. Tosiasiassa moni turkkilainen ei käy hamamissa juuri koskaan, toiset sitten toki voivat viikoittainkin käydä. Nykyään kun kotona ne suihkut ja lämpimät vedet on saatavilla, ei hamamilla ole yhtä tärkeää merkitystä peseytymisen suhteen. Toki myös vakaasti jokainen turkkilainen uskoo, että vain hamamissa puhdistuu kunnolla – vähän kuin suomalaisen usko saunaan, eikö?

Itse käyn hamameissa harvoin, johtuen lähinnä siitä, että kunnollista on vaikea löytää enkä liiemmin tästä touhusta perusta (en myöskään tykkää saunoa). Haluan, että tilat ovat siistit ja puhtaat, henkilökunta ystävällistä ja ammattitaitoista ja ennen kaikkea, kyse ei ole rahastuksesta. Olen jopa joskus törmännyt turistialueilla hamameihin,  joissa naisilla on ollut miespesijät! Tämä ei todellakaan ole oikein, kukaan turkkilaisnainen ei tuollaiseen suostuisi. Jostain syystä näin kuitenkin siis on joissain paikoissa joissa turisteja käy, näin olen kuullut. Yleensä myöskään naiset ja miehet eivät samassa hamamissa tai samalla osastolla kylve. Joko on kokonaan eri salit tai sitten miesten- ja naistenvuorot on kellonajoista riippuvaiset. Niin, ja hyvässä hamamissa on yleensä pesijöillä siististi uimapuvut tai vastaavat yläosansa peittona, alaosassa esimerkiksi shortsit… Siellä eivät pesijät siis hyöri rinnat paljaana ;)

Omaksi suosikikseni nousi ehdottomasti viime kesäisen vierailun jälkeen Istanbulissa sijaitseva Kılıç Ali Paşa hamam. Tämä historiallinen, Mimar Sinanin suunnittelema hamam on valmistui jo vuonna 1583. Hamam on vasta hiljattain auennut uudessa loistossaan, sen ostanut perhe remontoi vanhaa rakennusta seitsemän vuoden ajan – kuvat ennen ja jälkeen on nähtävissä valokuvakansioissa hamamissa. Melkoisia muutoksia, siellä oli rakenteiden läpi kasvaneita puita, kaikenlaista kasvillisuutta, romahtaneita sisäseiniä, vanhoja altaita… Ja nyt paikalla on vain puhdas, valoisa, viihtyisä hamam.

Astuimme ystäväni Reetan kanssa sisään viileään vastaanottotilaan naisten vuorolla, eli päiväsaikaan. Miesten vuoro alkoi sitten puoli viideltä, joten meillä oli useita tunteja aikaa kylpeä. Ystävällinen johtaja ohjasi meidät istumaan tarjoten virkistävää viileää juomaa, itse tehtyä. Samalla saimme täytettäväksi henkilötietokaavakkeen, jonka yhtä kohtaa ihmettelimme: siinä kysyttiin kengän kokoa. Hieman myöhemmin tämä kuitenkin selvisi, kun menimme yläkerrassa sijaitseviin pukeutumiskoppeihin: siellä oli kummankin kaapin edessä juuri oikean kokoiset hamam-tossut! Eikä sellaiset kertakäyttöiset vaan ihanat, pehmeät ja puhtaat laadukkaat tohvelit. Heti tuli hieman fiinimpi fiilis ;) Pukeutumistilat oli jaettu seinillä koppeihin, jokaisessa kopissa taisi olla 5-10 vaatekaappia ja reilusti tilaa pukeutua ja riisua. Sujahdimme bikineihin, laitoimme tossut jalkaan ja kiepsautimme hamampyyhkeen vyötäisille ja palasimme alakertaan. Täällä meidät sitten ohjattiin sisään hamam-saliin, tuohon kuuman kosteaan paikkaan. Kuten aina, salin keskellä tilaa hallitsi lämmin, suuri ja lavea marmoripaasi jonka päälle asetuimme lepäämään. Tämä on muuten mitä mainioin hetki vaihtaa kuulumisia ystävättären kanssa! Välillä meille tarjoiltiin kylmää vettä juotavaksi, erittäin virkistävää.

kilicalipasahamami
kilicalipasahamami
kilicalipasahamami
kilicalipasahamami
kilicalipasahamami
kilicalipasahamami

Kun olimme vajaat puoli tuntia kiven päällä lämmitelleet kroppaa, niin edestä kuin takaa, meidät kutsuttiin pestäväksi. Ja tämä kohta oli yllättävä – positiivisesti. Yleensä nimittäin hamamissa sinut pestään siinä kivipaadella: niinpä irronnut ihosolukko ja pesuvedet lilluvat siinä ympärilla ja ties vaikka tulisi jonkun toisen pesuvesiä sinun puolellesi myöskin… Mutta tässä hamamissa noudatetaan samaa tyyliä, jota siellä on noudatettu vuosisatojen ajan: pesu tapahtui istumapaasilla hamamin seinustalla. Tässä vaiheessa muuten kannattaa luopua bikinien yläosasta, mikäli vain suinkin on sellainen fiilis, tämä helpottaa pesemistä huomattavasti. Sinua jynssätään ensin kauttaaltaan, välillä nouset seisomaan jotta selkäkin tulee puhtaaksi. Ihanin vaihe on omasta mielestäni kuitenkin vaahdotus: erityisen “säkin” sisään on laitettu saippuaa joka vaahtoutuu säkkiä pyöritellessä unelmanpehmeäksi vaahdoksi johon sinut upotetaan kauttaaltaan. Olo on kuin pilven sisällä olisi!

Juttelin tässä vaiheessa myös paljon pesijäni kanssa, hän oli nelikymppinen istanbulilaisnainen. Hän oli tehnyt tuota työtä jo seitsemän vuotta ja kehui tykkäävänsä – vaikka se välillä vähän selän päälle kävikin. Tosin tämä uusi hamam oli hänen mukaansa paljon parempi, kun asiakasta ei tarvinnut pestä tämän maatessa pöydällä, tällöin joutuu kumartelemaan vielä enemmän. Nyt työ oli kevyempää ja hamamin asiakkaat “laadukkaita” eli olivat kaikin puolin mukavia myös näille pesijöille. Työpäivät kestivät 8 tuntia, eli tuon naisten vuoron ajan, illaksi tuli sitten miehet töihin. Kerran viikossa oli koko päivä vapaata, kuten muutenkin turkkilaisilla työpaikoilla yleensä on.

Huuhtelu tapahtuu ronskisti vettä kaatamalla, välillä viileämpää välillä lämpimämpää, hiukset saavat pesun samalla saippualla. Ja yllättävän kivan tuntuiset oli hiuksetkin, vaikkei ne hoitoainetta nähneetkään. Kun olet narskuvan puhdas, saat ympärillesi puhtaan pyyhkeen, jalkaan taas tossut ja voit siirtyä sinne vastaanottoaulaan jossa mukavat makuusohvat kutsuvat hetkeksi lepäämään ja nauttimaan super rennosta fiiliksestä. Tässä voit halusi mukaan myös tilata ruokia tai juomia hamamin ravintolan listalta, me tyydyimme perinteiseen teetarjoiluun. Olisimme voineet makoilla ja katsella valokuvia hamamin remontista vaikka kuinka kauan mutta kello kävi ja oli aika poistua ennen kuin miesten vuoro alkaisi. Pukeuduimme ja föönasimme hiukset kuivaksi, föönit oli toki tarjolla, ettei tarvitse märällä kampauksella Istanbulin kaduille palata :) Me kiittelimme henkilökunnan ja jatkoimme matkaa – noh, kampaajalle :D

Ja nämäkin herrat pääsivät kylpemään, kun neidot sieltä ensin suvaitsivat poistua…

kilicalipasahamami

Onkos hamam sulle tuttu juttu vai vielä kokematon erikoisuus?

P.S. Koska vierailin hamamissa normaaliin aukioloaikaan, kuvat on otettu hieman salaa kännykällä, siitä niiden heikko laatu.. Alla vielä hamamin johtajattaren jälkikäteen lähettämä laajakulmakuva pesutilasta.

hamam